Kvanttinova - Kun pidetään sopivasti hauskaa, saadaan aikaan maailmanluokan tuloksia

Kvanttinovan johtamisfilosofiassa globaalin huipputason saavutukset tehdään sillä, että on hauskaa.

Kvanttinova on maailmanluokan ekosysteemi mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian yrityksille. Sen menestys perustuu Otaniemen perinteelle maailmanluokan tekemisestä, uteliaasta kokeilusta ja teekkarijäynän hengestä. Tulevaisuuden globaaleja menestyjiä kasvatetaan hauskuudella ja kuplinnalla rajapinnoissa, sanoo toimitusjohtaja Jussi Tuovinen.

Kvanttinova on kvanttikehityksen jouduttaja

Kvanttinova-ekosysteemin ytimessä on teollisuuden ja tutkimuksen yhteinen pilottikehityskeskus Otaniemessä, joka tarjoaa puhdastiloja, R&D-infrastruktuuria ja pilottituotantolinjaa mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian kehittämiseen ideasta kohti tuotantoa. Tällä hetkellä ekosysteemissä on 50 yritystä.

Ja miksi tämä sitten on merkityksellistä? Kvanttinova ei ole vain tila, vaan ekosysteemi, jossa toimijat – pienistä startupeista suuriin yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin – voivat tehdä yhteistyötä, jakaa osaamista ja sitoutua yhteisiin projekteihin. Kvanttiteknologiaa taas pidetään usein seuraavana tärkeänä teknologisena yleiskäyttöalustana, vähän samaan tapaan kuin sähkö, transistorit tai internet. Kvanttiteknologiassa yksiköt voivat olla monessa positiossa yhtä aikaa, pysyä sidoksissa toisiinsa myös ollessaan kaukana toisistaan sekä vahvistaa oikeita ratkaisuja ja kumota vääriä, ja tämä tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi materiaali- ja lääkekehityksessä, simulaatioissa sekä kyberturvallisuudessa. Suomi on yksi kvanttiteknologian pienistä mutta vahvoista erikoistujista ja huippu erityisesti alan infrastruktuurissa, josta Kvanttinova on yksi näyte.

“Käytännössä pyrimme samaan kuin vaikka kännyköitä keksittäessä”, Kvanttinovan toimitusjohtaja Jussi Tuovinen selittää, “1+1 voi olla puolitoista tai kaksi, paitsi kun tehdään alusta lähtien yhdessä - silloin voi tulla paljon paljon enemmän, jotain täysin huippua.”

Otaniemen innovaatioekosysteemiä ravitsee teekkarijäynien perinne

Jussi Tuovinen näkee, että Otaniemen ekosysteemin perinteet kirittävät tekemistä maailmanluokkaan: “Vuosikymmeniä sitten sähkötekniikan opintoja viimeistellessäni lähdin Otaniemessä juttelemaan viereiseen taloon, kun sain sattumalta tietää, että siellä tehtiin samantyylistä juttua kuin se, jota minä olin tutkimassa. Siinä sitten sähkömiehet juttelivat fyysikoiden kanssa, ja syntyi kovasti uutta. Tuntui, että kansainvälinen ajatusmalli on täällä jo valmiina pohjilla - tehdään vain maailman parasta ja kansainvälisellä tasolla.”

Jussi Tuovinen on itse saanut ensimmäisen kosketuksen Otaniemen ekosysteemiin jo lapsuudessaan. “50-60-luvulla Teknillinen korkeakoulu siis muutti Otaniemeen, ja jo pienenä kuulin, että tämä on jännittävä paikka, jossa tehdään jäyniä. Innovaatioalustana sen etuna on kompaktius: tutkimus ja yritykset toimivat samalla pienellä alueella. Tutkimustulosten mukaanhan innovaatiovälimatka on 100 metriä - silloin kohdataan satunnaisesti ja sattumalöydöksiä syntyy.”

Ekosysteemin rakentuminen: nakkikioskeista kuuhun

Kun tehdään maailmanluokan tuloksia, usko onnistumisen mahdollisuuteen on tärkeää. Esimerkiksi tärkeimpien startupiemme menestys on syntynyt uskon varassa.

“Ekosysteemi pystyy syntymään siinä vaiheessa kun yhteisöllä on samanlaisia tavoitteita ja päämääriä, ja siihen on syntynyt meininki, jossa autetaan toinen toisiaan. Parhaimmillaan on must have -ongelma, jota yhdessä ratkaistaan, silloin syntyy vetoa ja kysyntää eikä tekemistä tarvitse työntää. Kvanttinovalle pilotointilaitteistojen ja -tilojen saaminen yhteiseen käyttöön on ollut tällainen ongelma”, Jussi Tuovinen summaa.

Ekosysteemin rakentumisen Jussi näkee kehityskulkuna, jossa on tietyt vaiheet: Ensin luodaan ja lisätään vuorovaikutusta. Sitten aletaan aktivoida paikallista toimintaa ekosysteemin mahdollistamiseksi. “Esimerkiksi jos ekosysteemin lähellä on nakkikioski, niin silloin iltaisin saa hodareita kun työskentelee myöhään”, Jussi Tuovinen havainnollistaa.

“Sitten on vuorossa isojen kakkujen rakentaminen yhdessä: Tehdään jokin konkreettinen ja käytettävä asia, man to the moon -henkinen yhteinen tavoite. Kuten vaikka kvanttitietokone Otaniemeen.”

Psykologisen turvallisuuden johtaminen on läsnäoloa ja leikkiä

Jussi Tuovisen johtamisfilosofian mukaan globaalin huipputason saavutukset tehdään sillä, että on hauskaa. “Menestyvän ekosysteemin syntyminen vaatii kuplintaa rajapinnoissa. Joku on kysynytkin, että miksi hauskanpito on niin tärkeää, eikö tämä ole vakavaa? Mutta leikki on tutkitusti perusasia silloin, kun yritetään tehdä jotain poikkeuksellisen hienoa ja tärkeää.”

Tähän tarvitaan tietynlaista johtamista. “Se vaatii sitä, että tykätään ihmisistä ja vuorovaikutuksesta. Ehkä täysin määrätietoiset ja kontrolloivat johtajat, sellaiset perinteiset kuumakallet, eivät välttämättä halua tällaista, ja siksi innovaatioiden johtajina pitää ehkä olla toisentyyppisiä ihmisiä”, Jussi pohtii.

Millä hauskuutta ja psykologista turvallisuutta luovaa johtajuutta sitten tehdään? “Läsnäolo ja luottamuksen rakentaminen siinä on tärkeää”, pohtii Jussi. “Ei kannata yrittää näytellä viisaampaa kuin on, vaan olla auttamassa muita ja tukemassa sitä, että he pystyvät parhaimpaansa.”

“Tekemisessä uteliaisuus on kaikkein tärkeintä. Siinä tulee myös virheitä ja menee väärin, sitä ei pysähdytä miettimään vaan sitten korjataan.”

Siinäpä askelia myös niihin tekoihin, joilla luotsaamme Oy Suomi Ab:tä kohti seuraavia voittokulkuja.

Haastatteluteksti on syntynyt Withmoren Karoliina Luodon ja Visual Impactin Annika Varjosen yhteistyönä.